Lappeenranta Areena

LAPPEENRANNAN TORIKORTTELIN KEHITTÄMISHANKE

Kisakenttä Oy tiedotti keskiviikkona 23.11.2022 lehdistötilaisuudessa Lappeenrannan torikorttelin kehittämishankkeen yksityiskohdista.

Tilaisuudessa esitelty materiaali on kokonaisuudessaan ladattavissa alla olevista linkeistä.

Jääareenan vaikuttavuuden arviointi loppuraportti 23.11.2022.pdf (1.8mb)

Lappeenranta-areena 23.11.2022.pdf (11.0mb)

Tilaisuus on myöhemmin nähtävissä tallenteena tällä sivulla.

Lisätietoja hankkeesta antavat

Jouni Okko
Hallituksen puheenjohtaja
jouni.okko (at) ylamaagroup.fi
040 500 4920

Simo Tahvanainen
Toimitusjohtaja
simo.tahvanainen (at) joutsenonelementti.fi
050 353 3563

HAVAINNEKUVAT

Havainnekuvat ovat visualitoimiston laatimia ja suuntaa antavia. Osa kuvista on upotettu ympäristöön, osassa kuvia ympäristö ei  ole täysin todenmukainen. 

Havainnekuvat median käyttöön on ladattavissa alla olevasta linkistä.

Lappeenranta Areena havainnekuvat (ZIP 14mb)

TIEDOTE 3.11.2022

TAUSTAA

Maaliskuussa 2022 Efika Oy lähestyi Liiga-SaiPa Oy:ta esittäen ajatuksen kehitettävästä alueesta Lappeenrannan keskustaan, johon monitoimiareena voitaisiin toteuttaa toimivammin kuin muutamaa vuotta aikaisemmin Lappeenkadulle esitetty keskusta-areenan vaihtoehto. Ideaa kehitettiin yksityishenkilöiden toimesta ja siitä tehtiin taloudellisia selvityksiä investoijien ja veronmaksajien näkökulmista. Hanketta pidettiin toteuttamiskelpoisena ja kaupungin elinvoimaa edistävänä. Toukokuussa 2022 hankesuunnitelman esiselvitys esiteltiin Lappeenrannan kaupungin johtoryhmälle ja kaupunginhallitukselle. Esittelyjen jälkeen todettiin, että kaupungin kehityksen ja tulevaisuuden kannalta merkittävän hankkeen esiselvityksen tuloksista on asianmukaista kertoa myös valtuustoryhmille.

Simo Tahvanainen ja Toni Long esittelivät hankkeen esiselvityksen erikseen jokaiselle valtuustoryhmälle kesäkuun aikana. Kaikkia alueen kehitykseen liittyviä tahoja ei ollut tuossa vaiheessa tavoitettu, joten hanketta esiteltiin luottamuksellisena, jotta alueen toimijoille ei aiheudu suunnitelmasta haittaa.

EFIKA OY

Rakennusliike Efika Oy on tutkinut alueen kehitysmahdollisuuksia aiemmin ja se on toiminut torialueen kehittämissuunnitelman osalta hankkeen konsulttina. Efika Oy:n tavoitteena ei ole olla areenahankkeen rakentajana tai sijoittajana.

LIIGA-SAIPA OY

Hanketta on ollut selvittämässä henkilöitä, joilla on rooleja myös Liiga-SaiPassa. Liiga-SaiPa ei ole ollut hankkeen tässä vaiheessa toimijana. Mikäli areenahankkeen investointiin edetään, on Liiga-SaiPalla tavoitteena olla aktiivisesti mukana areenan jatkokehityksessä.

KISAKENTTÄ OY

Hankkeen jatkokehittäminen vaatii kiinteistöjen hankintaa hankealueelta. Hankkeesta lähestyttiin paikallisia yksityishenkilöitä, jotka olivat valmiita lähtemään mukaan rahoittamaan hankkeen ensimmäistä vaihetta. Hankkeen ensimmäisen vaiheen tarkoituksena on mahdollistaa areenahankkeen ja torialueen kehittäminen, jatkosuunnittelu ja kaavoitus. 

Kiinteistöjen hankintaa varten perustettiin Kisakenttä Oy, jonka tavoitteena on hankkia alueelta kiinteistöomistuksia ja myydä ne maakuntahengessä eteenpäin kaupungille voittoa tavoittelematta, jotta kaupunki voi kaavoittaa alueen ja vuokrata sen tulevaisuudessa alueelle sijoittuvalle areena- ja kiinteistötoiminnalle. Motivaationa Kisakenttä Oy:n rahoittajilla on ollut kaupungin ja maakunnan elinvoiman sekä kulttuuritarjonnan kehittäminen. Kisakenttä Oy:n tarkoituksena ei ole olla osallisena tulevassa areenayhtiössä, vaan yhtiön tavoite on mahdollistaa hankkeen eteneminen. Käytännössä hanketta on toistaiseksi ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa Kisakentän omistajina olevia yksityishenkilöitä. Kaikki hankkeeseen kohdistunut työ on tehty korvauksetta.

Kisakenttä Oy:n osakkaina ovat:

  • Jouni Okko
  • T.T.Rauta Oy – Timo Tersa
  • Jussi Markkanen
  • Teemu Toiviainen
  • Stysi Oy – Simo Tahvanainen
  • Suni Oy – Tapani ja Ville Suni
  • Carel Capital Oy – Tuomo Räsänen
  • Rakennusliike Evälahti Oy – Jukka Evälahti
  • Tommi Laitinen
  • Timo Vartiainen
  • Kiinteistö Ossi Rautio Oy – Ossi Rautio
  • Elena Multanen
  • Timo Multanen
  • Krabin Oy – Toni Parkkinen
  • Greenspire Holding Oy – Saku Hyttinen ja Juho Suninen
  • Kirsi-Kiinteistöt Oy – Kirsi ja Jari Koskimies
  • PeN Holding Oy – Petteri Nokelainen
  • Ari-Pekka Salovaara
  • Jko Holding Oy – Jarno Koskiranta


ALUEEN SUUNNITELMA

Alueelle on suunniteltu modernia monitoimiareenaa, jossa olisi urheilutapahtumissa n. 5000 katsojapaikkaa ja esiintymislavallisissa tapahtumissa n. 7000 katsojapaikkaa. Katsomotilat on suunniteltu muuntojoustaviksi, jolloin myös pienemmille tilaisuuksille mahdollistetaan mittakaavaltaan sopivat tilat. Areenan yhteydessä sijaitsisi ravintola- ja oheismyyntipalveluita tarjoavia tiloja, jotka palvelisivat osittain myös suurtapahtumien ulkopuolisena aikana. Suunnitellun areenarakennuksen kustannusarvio on n. 35M€.  

Torin pinta-ala on säilytetty suunnitelmassa nykyistä vastaavana ja sen yhteyteen on suunniteltu liikuntapuistoa sekä osiota, joka soveltuu alueelle sijoittuvan areenan tilaisuuksien tukemiseen. Torialueen pinta-ala on mahdollista kasvattaa tapahtumakohtaisesti katualueita sulkemalla nykyistä torialuetta suuremmaksi.      

Alueelle on suunniteltu myös asunto- ja liikerakentamista sekä tehty tilavaraus hotellille. Alueen paikoitus on suunniteltu paikoitushalliin, jossa on suunnitelman mukaan 560 autopaikkaa. Suunnitelmassa torialueella nykyisin sijaitsevat paikoitusalueet siirtyvät ja paikat jakautuvat jatkossa osin maanpäällisiin paikkoihin ja paikoitushallissa sijaitseviin paikkoihin.

KAUPUNGIN ROOLI HANKKEESSA

Alustavien suunnitelmien perusteella kaupungin rooli hankkeessa olisi maa-alueen vuokranantajan roolin lisäksi toteuttaa alueelle sijoittuva parkkihalli. Lisäksi kaupungin investointivastuulle kuuluisivat myös kauppatorin ja liikuntapuiston alueen rakentamis- ja ylläpitokulut.

Kaupungin tulisi lisäksi investoida uuteen kauppahalliin sekä Kisapuistoon erikseen rakennettaviin katsomo- ja oheisharjoittelutiloihin. Uuden keskusta-areenan suunnittelussa on otettu huomioon areenan harrastajien tarpeet niin tilojen kuin logistiikan kannalta, mutta Kisapuisto halutaan edelleen säilyttää jääurheiluharrastuskeskuksena, johon täytyy turvata asialliset olosuhteet junioreille ja harrastajille myös jatkossa, mikäli nykyinen liigahalli puretaan ja aikaisemmin päätetty jääareena päätetään olla rakentamatta. Katsomo- ja oheisharjoittelutilat voitaisiin käytännössä toteuttaa kisapuistoon jäävien kaukaloiden yhteyteen uudisrakennuksena.

Lisäksi keskusta-areena vaatii taloudellisesti kannattavasti toimiakseen myös kaupungin osallistumista kustannuksiin areenan käyttäjänä.  

Huomionarvoista on, että kaupungin kanssa ei ole sovittu ja neuvoteltu tarkemmin sen mahdollisista tulevista vastuista ja velvoitteista. Mahdolliset kaupungin tulevat vastuut ja velvoitteet on tarkoitus selvittää myöhemmin tehtävien selvitysten ja valmistelun perusteella. 

KEHITYSHANKKEEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Hankkeesta on teetetty vaikuttavuusselvitys, jossa sitä on vertailtu Kisapuiston jo päätettyyn jääareenahankkeeseen. Vaikuttavuusselvityksen lisäksi Kisakenttä Oy on tehnyt omia taustaselvityksiä hankkeen taloudellisista vaikutuksista ja toteutuksesta.

Hankkeiden yhteydessä muodostuu kaupungille investointikulujen lisäksi myös tuottoja syntyviin maankäyttökorvauksiin, rakennusoikeuksiin sekä pysäköintipaikkoihin liittyen. Lisäksi hankkeissa syntyy merkittävästi verotuloja eri muodoissaan. Kisakenttä Oy:n alustavien laskelmien mukaan keskusta-areenan kokonaiskustannukset mahdolliset tulot huomioiden olisivat kaupungille n. 16 M€. Kisapuistoon päätetyn areenan vastaavat kustannukset ovat 37 M€. Kaupungin kokonaiskustannukset tarkentuvat mahdollisen jatkoselvittelyn aikana. 

Myös käytön aikana hankkeista syntyy sekä kuluja että tuloja. Kisakenttä Oy:n selvityksen mukaan keskusta-areena hanke tuottaa käytön aikana julkiselle sektorille 1,2 M€ vuodessa ja Kisapuistoon jo päätetystä areenasta syntyisi kustannuksia 1,4 M€ vuodessa.

HANKKEEN ARVIOIDUT MYÖNTEISET VAIKUTUKSET KAUPUNGILLE

Lappeenrannan kaupunki on julkistanut uuden vuoteen 2037 ulottuvan strategian, jonka päätavoitteiksi on linjattu mm. kaupungin elinvoiman vahvistuminen, eteneminen kohti hiilineutraaliutta sekä kaupungin keskustan elinvoiman, viihtyisyyden ja helposti tavoitettavuuden lisääminen.

Kisakenttä Oy:n edustajien yksi kantava ajatus on mahdollistaa kattavat palvelut paikassa, johon ihmiset pääset kulkemaan halutessaan vaivattomasti joko jalkaisin, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla. Areenassa olisi mahdollista järjestää vuosittain n. 50 kpl tuhansia katsojia kerääviä tapahtumia jääkiekko-ottelut mukaan lukien. Areena mahdollistaisi myös moninaisten ja eri kokoisten tilaisuuksien järjestämisen Lappeenrannassa, jotka muuten jäisivät alueella järjestämättä. Arvioidut hankkeen taloudelliset kerrannaisvaikutukset keskusta-alueen palveluntarjoajille ovat positiivisia. Tavoitteena olisi luoda areenasta kohtaamispaikka, jonka kaupunkilaiset löytäisivät aiempaa paremmin. 

HANKKEEN JATKO

Hankkeeseen on tehty tarvittavia taustaselvityksiä sekä käyty neuvotteluja yksittäisten mahdollisten sopimuskumppaneiden kanssa, mutta Lappeenrannan kaupungin kanssa hanketta ei ole selvitelty vielä tarkemmin. Hankkeeseen liittyvistä sopimusteknisistä syistä johtuen hankealueen tarkempia suunnitelmia ei voida tässä vaiheessa julkistaa. Hanke on nyt kuitenkin siinä vaiheessa, että Kisakenttä Oy:n ja kaupungin olisi mahdollista selvittää merkittäviltä osin hankkeen jatkomahdollisuuksia myös kaupungin näkökulmasta. Kaupungin kannan selvittäminen vaatii lisävalmistelua sekä tarkempia neuvotteluja hankkeen toteuttamisesta. Mahdollisten lisäselvitysten tekeminen vaatii kaupungilta tarvittavat päätökset kaupungin toimielimistä. 

Tulevan areenan rahoitusmalli nojaa kaupungin vuotuiseen palveluiden ostomaksuun. Liiga-SaiPa on indikoinut voivansa maksaa keskusta-areenasta n. kolminkertaista vuokraa Kisapuistoon verrattuna. Lisäksi Liiga-SaiPan näkökulmasta areenan liiketoimintamallin on katsottu olevan realistinen.